Kommentti

Mirva Heiskanen 14.9. 10:30

Facebook on rahansa ansainnut

Arttu Laitala
Mirva Heiskanen

Eurooppalaiset yhtiöt menettivät jo pelin kuluttajien datasta amerikkalaisille jäteille. Nyt EU yrittää panna kampoihin.

Europarlamentti hyväksyi tällä viikolla paljon puhetta aiheuttaneen tekijänoikeusdirektiivin.

Direktiivi on eurooppalaista protektionismia, jolla Euroopan maat yrittävät suitsia isoja amerikkalaisia yhtiöitä kuten Facebookia ja Youtubea. Ne hallitsevat kuluttajien sisältöjen käyttöä netissä ja kuluttajien heille luovuttamaa dataa – ja samalla yhä isompaa siivua mainosmarkkinoista.

Eniten kiistaa ovat herättäneet niin sanottu linkkivero ja isojen alustayhtiöiden vastuu tekijänoikeuksien toteutumisen valvomisesta. Linkkivero tarkoittaa, että esimerkiksi M&M voisi vaatia Facebookilta maksua, jos Facebookin sivuilla on linkki, joka johtaa M&M:n juttuun. Tekijänoikeuksien valvontavelvoite taas merkitsee, että jos joku postaa vaikkapa Instagramin sivuille sisältöä tekijänoikeuksien vastaisesti, vastuu on Instagramilla.

On helppo nähdä, millaisia uusia kustannuksia ja hankaluuksia nämä uudet säännöt aiheuttaisivat paitsi näille isoille amerikkalaisyhtiöille, myös palvelujen käyttäjille.

Jos alustat alkavat maksujen pelossa rajoittaa linkittämistä, siitä voi kärsiä myös perinteinen media, joka jakaa linkkejä juttuihinsa hyvin paljon sosiaalisen median kautta. On myös hyvin vaikeaa erottaa ennakkoon tekijänoikeuden suojaamaa tekstiä muusta tekstistä. Alustayhtiöt siirtyisivät todennäköisesti jonkinlaisten automaattisten suodattimien käyttöön, mikä merkitsisi sisältöjen kaventumista.

On helppo myös ymmärtää EU-poliitikkojen, eurooppalaisten mediatalojen ja kauppiaiden hätä. Isot amerikkalaiset yhtiöt veivät jo pelin kuluttajien internetissä.

Facebook, Youtube, Twitter ja Whatsapp ovat osa miljoonien eurooppalaisten arkea. Samalla yhtiöt ovat onnistuneet keräämään mahtavan tietovarannon käyttäjistään, jota ne voivat myydä mainostajille. Esimerkiksi Amazon laajenee yhä uusille kaupankäynnin alueille, emmekä voi sille paljon mitään. Myös kiinalaiset ehtivät jo kehittää oman internetjättinsä Alibaban, omia markkinoitaan samalla suojellen.

Uusien verojen, maksujen tai sääntöjen keksiminen amerikkalaisten upottamiseksi ei kuitenkaan pelasta eurooppalaisia yrityksiä.

Amerikkalaiset yhtiöt voittivat jo tämän kilpailun, koska ne panostivat internetin kuluttajapalveluihin ajoissa. Euroopasta ei Googlen tai Facebookin tapaisia yrityksiä noussut (ehkä Spotifyta lukuun ottamatta), koska teknologiaan tai yhteisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin ei panostettu tarpeeksi silloin, kun ne olivat syntymässä.

Jos kuluttajat haluavat käyttää Facebookia tai Whatsappia, ei yhtiöitä pidä siitä erikseen rankaista, ne ovat rahansa ansainneet. Samoja sääntöjä niiden on tietysti noudatettava kuin muidenkin, ja verot on maksettava. Nämä säännöt ovat jo olemassa.

Eurooppalaiset voisivat nyt keskittyä varmistamaan paikkansa seuraavassa teknologian puskemassa liiketoiminta-aallossa. Digitalisaatio on jo kaikkialla. Kun viime vuosina superkasvajat ovat olleet ohjelmisto- ja teknologiayrityksiä, tulevaisuudessa minkä tahansa alan yritys – edusti se sitten teollisuutta, kauppaa tai palveluja – voi kasvaa nopeasti, jos keksii, miten erilaisia pilvipalveluja, automaatiota ja muuta uutta teknologiaa voi hyödyntää liiketoiminnassa.  Esimerkiksi eurooppalainen autoteollisuus on tässä pitkällä ja hyvissä asemissa.

Myös yritysten markkinat kasvavat jatkuvasti, kun suuri määrä ihmisiä etenkin Aasiassa nousee keskiluokkaan ja pystyy kuluttamaan aiempaa enemmän. Pahin uhka eurooppalaisille yhtiöille on kasvava protektionismi. Se sulkisi markkinat hyviltäkin yrityksiltä, eikä sitä kannata edistää.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö