Kommentti

Laura Kukkonen 18.12.2018 10:45

Ilmaisia vinkkejä vuodelle 2019

Outi Järvinen
Laura Kukkonen on Talouselämän ja M&M-lehden toimittaja.

Muista aina, että hyvää ei saa ilmaiseksi.

Vuosi on jälleen kääntymässä kohti päätöstään. On aika panna vuosi pakettiin ja lyödä lukkoon tulevat tavoitteet.

Markkinointiala on erityisen innokas listaamaan tulevan vuoden trendejä. Seuraava listaus voi ennustaa ensi vuoden virtauksia, mutta sen voi myös tulkita vinkkipankkina markkinoinnin tekijöille.

Inspiraationa listalle toimivat vuoden 2018 teot.

Kiintiöihmisten aika on ohi

Mainostajien täytyy ottaa erilaiset ihmisryhmät ja myös vähemmistöt huomioon kampanjoinnissaan. Pelkkien laihojen, valkoisten, viehättävien naisten esittäminen mainonnassa ei enää sovi nykyaikaiselle brändille.

Elämme vielä murrosaikaa, jossa tapahtuu myös paljon kömmähdyksiä. Kenties ensi vuonna blackface-ilmiö katoaa kokonaan maailmasta – viimeisenä kelkassa kohti unohdusta ovat hollantilaisten joulunviettoon kuuluvat Zwarte Piet -hahmot.

Osataan sitä siis edelleen. Ainakin vielä viime vuonna tiernapoikaesityksissä oli mukana tummalla kasvomaalilla meikattu poika. Juuri tällä viikolla kerroimme Pradan kampanjasta, joka joutui rasismisyytösten kohteeksi. Aiemmin marraskuussa Dolce & Gabbana herätti vastustusta kiinalaisissa, jotka kokivat brändin kampanjan rasistisena.

Lisätään tähän vielä "valkoisen miehen taakka" ja soppa on valmis. Eihän enää saa edes lähteä Afrikkaan auttamaan tummaihoisia lapsiäitejä. Tähän liittyen keskustelu Planin 12 vuotiaan äitiysvaatteet -kampanjan ympärillä jatkui pitkään. Lopulta tänä kesänä Plan taipui pyytämään anteeksi ja myöntämään, että kampanjassa oli loukkaavia piirteitä.

Rasismin lisäksi maailmassa on paljon muitakin ennakkoluuloja. Esimerkiksi lihavien mollaaminen saisi luvan loppua ja erilaiset kehot päästä esiin myös markkinoinnissa. Edelleen mainostaja voi hätkäyttää osaa yleisöstä näyttämällä naisten ihokarvoja tai raskausarpia.

Valkoinen mies herää etuoikeuksiensa synnyttämään krapulaan

Sekä Me too -ilmiö että muutenkin maailman kehitys ovat johtaneet siihen, että valkoinen mies on vaikeuksissa.

Kollegan persettä ei saa enää kehua eikä naistyötoveria edes halata. Illalla pimeillä kaduilla täytyy jopa miettiä omaa kehonkieltään. Vaivaahan siitä on. Tällaiseen ei ole valkoinen mies tottunut.

Naiset ovat aina joutuneet varomaan sanojaan ja kulkemista pimeillä kaduilla. Onhan toki ymmärrettävää, että saavutetun edun menettäminen kirpaisee.

Toivon, että ensi vuonna Helsingin Sanomien julkaiseman kolumnin kaltaisia kirjoituksia ei tarvitse enää tehdä. Kenties syntyneen keskustelun myötä kaikki miehet ja toki myös muut etuoikeutetut ihmiset, kuten itseni kaltaiset valkoiset naiset heräävät siihen, että heidän elämässään ei ole samoja haasteita kuin muilla.

Viherpesu vie maton alta

Ilmastonmuutos on tänä syksynä noussut markkinointiin ja alan keskusteluun kuin purkautuva geysir. Odotettavissa on lieveilmiöitä, mutta myös aidosti vaikuttavia tekoja.

Finavia joutui juuri tiistaina tikunnokkaan päästöaiheesta. Lentokenttiä operoiva yhtiö on julistanut Helsinki-Vantaan lentokentän hiilineutraaliksi. Tässähän ei ole sinänsä mitään väärää. Aurinkopaneelit ja led-lamput ovat askel oikeaan suuntaan.

Vinouman julistukseen tuo se, että ilmailun ja lentokentiltä nousuun kohoavien lentokoneiden päästöt ovat edelleen valtavia. Lisäksi lentäminen yleistyy ja lentojen määrä vain kasvaa.

Joku voi väittää Finavian saamaa kritiikkiä vastaan sillä, että pienistä puroista syntyvät suuret virrat. Nyt tarvitsemme jo niitä suuria virtoja. Lentokentät ovat osa lentoalaa, joten myös kentät ovat osallisia lentomatkustamisen valtaviin päästöihin.

On vaikeaa ottaa osaa ilmastokeskusteluun, jos oma liiketoiminta nojaa fossiilisiin polttoaineisiin tai muihin saastuttajiin, kuten lihaan.

Markkinoinnin tekijöillä onkin kova työ kertoa ympäristöhankkeista niin, ettei hyvistä aikeista synny vain vastaiskua.

Esimerkiksi Neste on ihastuttanut sekä vihastuttanut ympäristökampanjoillaan. Viimeisin Hesburgerin kampanja on myös herättänyt yhtälailla närää ja iloa.

Helpointa on siis ottaa ilmastohuoli mukaan yrityksen ytimeen ja aitoihin arvoihin. Ilmastotaistelun ja päästövähennyksien eteen kannattaa työskennellä, vaikka yleisössä nousisi kritiikkiä.

Kauppojen markkinointiahdinko kasvaa

Läpinäkyvyys yritysmaailmassa kasvaa ja moni on huomannut sosiaalisen median voiman historian nopeimpana tiedonvälityskanavana. Pienikin väärä sanamuoto voi herättää niin sanotun some-kohun.

Näin kävi Stockmannille, joka joutui muokkaamaan isänpäiväkampanjaansa. Kampanjan slogan kuului Oikea lahja kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Teksti nosti närän. Moni tulkitsi lauseen niin, että fyysinen tavara on Stockmannin mielestä sanoja ja tekoja tärkeämpää.

Miltei täsmälleen sama idea on Gigantin tämän joulun mainoksessa, jonka slogan on edelleen Anna lahjan puhua. Julki tulleessa mainosspotissa nuori tyttö löytää yhteisen sävelen vanhemman herrasmiehen kanssa drone-laitteen kautta.

Viherpesu liittyy myös kauppayhtiöiden markkinointiin. Muoviroskaongelma on ollut ilmastoahdistuksen lisäksi yksi vuoden isoimmista ilmiöistä. Kaupat ovat osa ongelmaa, eivätkä ne voi sitä kiistää. Tavaratalojen liiketoiminta nojaa sille, että ihmiset ostavat joka vuosi enemmän tavaroita. Ympäristö ja ilmasto eivät kiitä.

Lopuksi haluaisinkin toivottaa kaupoille voimia ja kärsivällisyyttä isossa muutoksessa. Maailma on jo täynnä tavaraa. Kun tarpeeksi moni ihminen ymmärtää tämän, tulee kaupoille hankalat ajat.