Kommentti

Eeva Eronen 13.6. 13:39

Läpinäkyvyys on ihanaa, mutta tältä se voi näyttää

Karoliina Vuorenmäki

Tällä viikolla somessa on levinnyt kuva Tallink Siljan laivalta, jossa ravintolan liharuokien kerrotaan olevan peräisin ympäri maailmaa.

Entistä useampi suomalainen tahtoo syödä kotimaista ruokaa. Tästä kertoo ainakin viime vuonna tehty Suomi syö -tutkimus, jossa 78 prosenttia piti tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. Kahta vuotta aiemmin näin ajatteli viisi prosenttiyksikköä vähemmän.

Tutkimuksen teki Taloustutkimus, ja tuloksista kertoi esimerkiksi Elintarviketeollisuusliitto.

Miltei puolet vastaajista piti elintarvikkeiden suomalaisuutta jopa tärkeämpänä valintaperusteena kuin laatua. Syy tähän oli, että ihmiset tahtoivat tukea kotimaista työllisyyttä ja teollisuutta.

Tämä ei toki välttämättä näy kaikkien ostoskorissa. Tulee mieleen klisee siitä, että ihmiset kertovat kyselyissä katsovansa televisiosta epäilyttävän paljon dokumentteja ja muuta sisältöä, jonka katsomista he pitävät arvossa.

Oli miten vain, kuluttajilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet tietää, mistä ruoka tulee.

Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan ravintoloiden on nimittäin pitänyt ilmoittaa kirjallisesti toukokuun alusta lähtien naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaa. Se tarkoittaa maata, jossa eläin on kasvatettu. Lihavalmisteita tämä ei koske.

Tällä viikolla Suomessa onkin sitten ihmetelty somessa kiertänyttä valokuvaa Tallink Siljan laivalta, jossa yhtiö kertoo asiakkaille, mistä tarjolla olevat liharuuat ovat kotoisin. Porsaanleike kuuluu olevan Romaniasta, kanavartaat Kiinasta, porsaanpaisti Irlannista ja kanaleike Virosta. Asiasta uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

Samaan aikaan yhtiö kertoo verkkosivuillaan vastuullisuudesta, että ruuan raaka-aineet pyritään hankkimaan lähialueilta niin paljon kuin mahdollista.

Yhdistelmä herättää kysymyksiä, ja laivayhtiössä onkin saatu vastailla toimittajien kysymyksiin.

Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle, että noin puolet sen ravintoloiden käyttämistä raaka-aineista on Suomesta. Ylipäätään yhtiö sanoo puhuvansa mieluummin lähimaista Suomesta, Ruotsista ja Virosta kuin ”kotimaasta”.

Tapaus ei varmasti jää muilta ravintolapalveluita myyviltä huomaamatta.

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein työlästä ja vaatii kyselyä. Nyt laiskempikin kuluttaja saa ravintoloissa melko helposti tietää, mistä broileri on kotoisin. Tämä yhdistettynä sosiaalisen median voimaan näpäyttää yrityksiä helposti, jos asiakkaista tuntuu, että jokin ei ole niin kuin pitäisi.

Samalla lisääntyy todennäköisesti tieto siitä, miksi ruoka tulee sieltä, mistä tulee. Sekin on hyvästä.

On kiinnostavaa nähdä, millaista keskustelua lisääntyneet alkuperämaatiedot herättävät tulevaisuudessa - ja että vaikuttavatko ne mihinkään, kuten vaikka kotimaisen lihan menekkiin.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö