Kommentti

Tarja Kuittinen 25.7. 09:50

Näin Kiina läksyttää länsimaista alehaukkaa – H&M:n kaltaisten brändien viherpesu käy yhä vaikeammaksi

Tiina Somerpuro

Kiinan kieltäydyttyä ulkomaisten jätteiden vastaanottamisesta monissa maissa meni sormi suuhun. Minne omat jätteet nyt dumpataan?

Tekstiilijätteelle löytyy silti vielä vastaanottajia – ja sitä riittää. Pohjois-Amerikassa päätyy joka vuosi 11 miljardia kiloa tekstiilijätettä kaatopaikoille.

Tämän lisäksi sitä viedään ulkomaille. Kanadasta käytettyjä vaatteita viedään muun muassa Keniaan, jossa CBC:n Marketplace-ohjelma todisti itse, kuinka huonolaatuisista vaatteista syntyneitä kasoja sytytettiin tuleen.

Kierrätys on saanut tekstiiliteollisuudessa aivan uuden merkityksen.

Ruotsalainen H&M on yksi vaateketjuista, joka mainostaa käytettyjen vaatteiden keruupisteitään. Kun myymälään palauttaa käyttämättä jääneitä vaatteitaan, saa vielä alennuskupongin, jolla voi ostaa lisää vaatteita. Kun nämä jäävät taas käyttämättä, ne voi palauttaa kierrätyslaatikkoon.

Vaikka mainoksista saattaisi saada toisen kuvan, tekstiilit eivät kuitenkaan päädy uusiksi vaatteiksi kuin harvoin. Monen materiaalin kuidut heikentyvät kierrätysprosessissa, eivätkä kestä hyvin käyttöä tai edes valmistusprosessia.

H&M:ää on myös syytetty vaate-erien polttamisesta. Se ei kuitenkaan ole yksin halpavaatemerkkien helmasynti. Myös Burberry jäi kiinni myymättä jääneiden vaatteidensa polttamisesta.

Burberry poltti vaatteensa siksi, että se halusi suojella brändiään: mieluummin uuniin kuin alennusmyyntiin, semminkin kun ketju on nostanut viime vuosina hintojaan ylläpitääkseen mainettaan luksusvalmistajana.

Kierrätyslaatikot ovat pelkkää viherpesua niin kauan kuin vaatemerkit eivät ratkaise alan todellista ongelmaa: ylituotantoa.

Syytä ylituotantoon on kuitenkin turha etsiä ylikansallisista korporaatioista. Katsahdus peiliin riittää.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö