Kommentti

Risto Malin 16.10. 10:56 päivitetty 16.10. 11:10

Naiset Pörssiklubiin? EVVK

Risto Malin

Pörssimaailma kaipaa imagonsa kohennusta tasa-arvoisempaan suuntaan. Karhunpalvelus asialle tehdään, jos keskustelu juuttuu pelkästään Pörssiklubin jäsenyyden ympärille.

Tämän jutun otsikossa olevan lyhenteen eli EVVK:n (ei voisi vähempää kiinnostaa) tilalla pitäisi olla oikeastaan VVK (voi vähän kiinnostaa). Mutta kun sellaista lyhennettä ei ole olemassa, mennään tuolla provokatiivisella EVVK:lla.

Pörssiklubin jäsenyysjupakka on saanut paljon julkisuutta, vaikka se on isossa kuvassa pikku juttu. Käydään se siksi ensin läpi.

On itsestään selvää, että naiset ulkopuolelle sulkevat Pörssiklubin säännöt ovat älyttömät ja pelkkää bad williä sekä klubille että koko pörssimaailmalle. Toivon mukaan naiskielto kaatuu marraskuussa pidettävässä toisessakin äänestyksessä.

Kaikki eivät muista, etteivät vuonna 1910 aloittaneen Pörssiklubin perustajat suinkaan sulkeneet naisia ulkopuolelle. Naiskielto tuli sääntöihin vasta 1990-luvulla. Se oli paniikkireaktio tilanteeseen, jossa nainen haki ensimmäistä kertaa klubin jäsenyyttä.

Naiset siis mukaan, vaikka kaikki heistä eivät ehkä viihdy klubilla Kyösti Kakkosen, 61, ja muiden tämän kirjoittajaa nuorempien kalkkisten seurassa. Siis sen porukan, joka on kiihkeimmin vastustanut naisten jäsenyyttä herraklubissa.

Mutta onhan klubilla myös Kari Bergholmin, 88, kaltaisia avarakatseisia jäseniä. He toivon mukaan pystyvät ajamaan sääntömuutoksen läpi myös ratkaisevassa marraskuun kokouksessa.

Tärkeimmät kamppailut pörssimaailman tasa-arvoisemman ja nykyaikaisemman imagon puolesta käydään kuitenkin muualla kuin Pörssiklubilla. Ne käydään pörssiyhtiöissä: kuinka paljon ne ymmärtävät valita naisia toimitusjohtajikseen, liiketoimintajohtajikseen ja hallitustensa jäseniksi.

Toimitusjohtajanaisten määrä Helsingin pörssin yhtiöissä on kehittynyt viime vuosina mukavasti – ainakin prosenteissa laskien. Kun heitä oli vuonna 2014 vain yksi, viime keväänä määrä käväisi jo 12:ssa, jos mukaan laskee myös vt. toimitusjohtajat. Suomisen toimitusjohtajan Nina Kopolan elokuiset potkut vähensivät määrää taas yhdellä.

Loistavaa pr-työtä pörssimaailman tasa-arvon edistämiseksi ja imagon kohentamiseksi ovat viime aikoina tehneet muun muassa Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja Sievi Capitalin toimitusjohtaja Päivi Marttila. He ovat tuoneet johtamiinsa yhtiöihin uutta tehoa ja muutosvalmiutta.

Siitä ovat päässeet nauttimaan myös osakkeenomistajat. Marimekon pörssikurssi on noussut tämän vuoden alusta yli 80 prosenttia ja Sievi Capitalin yli 50 prosenttia.

Tasa-arvo on hyvällä tiellä myös pörssiyhtiöiden hallituksissa. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan tänä vuonna nimitetyistä pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä 29 prosenttia oli naisia. Se on taas uusi ennätys.

Parannusta on tapahtunut kaikenkokoisissa pörssiyhtiöissä. Large cap -yhtiöissä naisten osuus hallituspaikoista on noussut 33 prosentista 34 prosenttiin, mid cap -yhtiöissä 27 prosentista 29 prosenttiin ja small cap -yhtiöissä 23 prosentista 26 prosenttiin.

Eniten haastetta on tasa-arvon tuomisessa pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtoon. Liiketoimintajohtajien joukossa naisten osuus on vasta 11 prosenttia. Tämä jarruttaa myös toimitusjohtajanaisten määrän kasvua, sillä toimitusjohtajaksi noustaan usein liiketoimintajohtajuuden kautta.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö