Kommentti

Katja Boxberg 6.8. 09:35

Oi Hanko, joko nyt on loistavan tulevaisuuden aika?

Katja Boxberg

Etelä-rannikon kesäkeidas näivettyy sesongin ulkopuolella.

Tiedättehän sellaisen ikuisen lupauksen? Sellaisen joka ajasta iäisyyteen on melkein saavuttamaisillaan häikäisevät mahdollisuutensa?

Sellainen on Hanko, on aina ollut.

Hangon puhkeamista kukoistukseen on odotettu vuosikymmeniä.  Se on ollut tapahtumaisillaan monta kertaa. Usein muutosta ovat ajaneet näyttävästi ulkopaikkakuntalaiset. Tunnetuimmasta päästä ovat varmasti Harry Harkimo ja Kari Stadigh.

Suomen eteläisimmällä kaupungilla on periaatteessa kaikki mitä loistavaan tulevaisuuteen vaaditaan. Yli 100 kilometriä rantaviivaa, 30 kilometriä hiekkarantaa, hengästyttävät maisemat, erityinen floora ja fauna sekä Appelgrenintien puuvillat. 

Hangolla on myös kiehtova historia venäläisenä kylpyläkaupunkia. On kutkuttavia tarinoita alueella lomailleesta tsaariperheestä, jonka aluksen epäonninen laivuriparka ajoi kiville niemen pohjoispuolella.

Kaupungilla on myös vähemmän mahtipontinen, mutta yhtä lailla koskettava menneisyys Neuvostoliitolle vuokrattuna sotilastukikohtana. Jos sotahistoria kiinnostaa, kannattaa muuten lukea Seppo Jääskeläisen teos Punainen Hanko.

Kaupungilla on vakiintuneita kesätapahtumia, joiden ehdotonta aatelia on vuosikymmeniä järjestetty Hangon Regatta heinäkuun ensimmäisenä viikonloppua. Viime viikonvaihteessa ”kaikki” olivat moottorivenetapahtuma Poker Runissa ja sitten ennen tennisviikolla.

Kesä-Hanko on hyvä ruokakaupunki ja ravintolatarjonta kasvaa koko ajan.

Hanko on ollut helsinkiläisten hypersuosiossa jo yli 20 vuotta, ja hankolaisetkin ovat pääosin valmiit nielemään takavuosien harmistuksensa kaupunkiin kesällä tulevista pääkaupunkiseutulaisista.

Hangon kaupungilla arvioidaan, että turismi tuo Hankoon jopa 60 – 70 miljoonaa euroa vuodessa, joten nokan koputukseen ei kenelläkään pitäisi olla syytä.

Missä siis ongelma?

Ongelma on, että kesäsesongin ulkopuolella 8 000 vakituisen asukkaan Hanko on näivettynyt jo pitkään.

Väen vähentyminen, teollisten työpaikkojen kato ja ikääntyvä väestö on tuttu yhdistelmä tuhansilla entisillä tehdaspaikkakunnilla. Palvelut pitää silti järjestää, ja Hangon veroäyri on jo yli kipurajan. Se lähestyy 22 prosenttia.

Periaatteessa 120 kilometrin matka Helsinkiin on niin lyhyt, että Hanko voisi onnistuessaan olla laajentuvan pääkaupungin läntinen puutarhakaupunginosa. Se edellyttäisi kuitenkin toimivaa junayhteyttä ja veroäyrin laskua.

Nyt toivoa kuitenkin voi olla.

Kaupunginjohtajana aloitti kolmisen vuotta sitten Kirkkonummelta tullut Denis Strandell, jonka tausta on finanssialalla. Strandell on ainakin jo saanut kriisikaupungin talouden tasapainoon, mikä antaa Hangolle edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana.

Vaikka ripeäotteinen kaupunginjohtaja ei kaikkia miellytä, hän on saanut osan väestään uskomaan kaupungin tulevaisuuteen.

Joku viisas on joskus sanonut, että ihmisen kohtalo riippuu siitä, mitä tämä ajattelee itsestään.

Ehkä sama pätee myös kaupunkeihin.

Kirjoittaja on entinen hankolainen ja paikallislehden ex-kesäreportteri, joka pitkään on ollut sitä mieltä, että Hanko pitäisi vuokrata ruotsalaisille, jotta siitä tulisi Sandhamnin kaltainen kesäkeidas.