Kommentti

Matti Kankare 15.8. 13:10

Onko 39 euron antenni oikeasti markkinaoikeuden asia?

Outi Järvinen
Matti Kankare on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

DNA:n ja Ylen kiista näyttää olevan jatkumoa koko digiajan sählinkeihin.

Niin maailma makaa kuin siltä näyttää. Ylen mielestä Suomen tv-toimijoiden yhteisesti sopima antennitelevision teräväpiirto eli HD-siirtymä vaarantuu maaliskuussa 2020, koska Suomen kolmanneksi suurin teleoperaattori DNA on valittanut Ylen TV:n jakeluverkon antennipalveluiden kilpailutuksesta markkinaoikeuteen.

DNA:n mukaan kotitalouksille aiheutuvat kustannukset eivät kuulu kilpailutukseen eikä niitä saisi ottaa kilpailutuksessa huomioon. Ja että Ylen kilpailutusmalli suosii liikaa DNA:n kilpailijaa Digitaa.

Suomessa on kaksi antenni-tv-operaattoria, DNA ja Digita, jotka toimivat eri taajuusalueilla. Eri taajuusalueiden lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan erilaiset antennit.

"Ytimessä on kysymys siitä, miten suuri osa tämänkaltaisen siirtymän kustannuksista voidaan vyöryttää kotitalouksille. Meidän kilpailutuksessamme lähtökohta on, että kustannuksia kotitalouksille syntyy mahdollisimman vähän. Haluamme tehdä siirtymän HD-lähetyksiin suomalaisille niin helpoksi kuin mahdollista", sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö tiedotteessa.

Jykevää puhetta, mutta mistä Yli-Äyhö oikeasti puhuu, kun puhutaan kustannusten vyörytyksestä kotitalouksille?

DNA:n käyttämä HD-tekniikka perustuu VHF-taajuuteen ja yhtiö myy tällaista antennipakettia 39 eurolla. Biltemalla antennia kaupataan 35 eurolla. Markkinaoikeus saa nyt päättää, onko tämä kotitalouksille kohdistuva kustannusten vyörytys liikaa vai ei ole.

Toki kustannukset moninkertaistuvat ehkä jopa 200–300 euroon, jos kotitalous joutuu käyttämään erillistä asentajaa antennin paikalleen laittamiseen ja suuntaamiseen.

Antennijakelun piirissä olevasta 1,25 miljoonasta kotitaloudesta suurin osa sijaitsee omakotitalossa. Näissä asunnoissa asujien kädentaidot ovat yleensä hieman kerrostaloasujia paremmat. Sama koskee paljolti myös yli 600 000 mökkiläistä, vaikkakin mökkiolosuhteet monesti voivat olla kohtuu hankalat televisionkatselulle.

Kerrostaloissa asuvien onneksi kustannusten jakajia voi olla useita kymmeniä yhtä antennia kohden, joten sekään ei välttämättä muodosta aivan kohtuutonta rahareikää tavalliselle kotitaloudelle.

Suomi siirtyi digiaikaan vuonna 2001. Analogiset lähetykset loppuivat syyskuussa 2007. Tämän jälkeenkin olemme aija ajoin törmänneet erilaisiin digiajan tuomiin rahastuksiin.

Siihen nähden DNA:n ja Ylen kiista näyttää olevan jatkumoa koko digiajan sählinkeihin.

Kotitalous voi tietenkin tehdä myös luovan valinnan: katsoo televisiota internetin kautta. Vaikka valokaapeli on taajamien ulkopuolella harvinaisuus, operaattorien maaseudulle tuoma 4G-verkko on ollut selvä parannus internetin kautta tapahtuviin lähetyksiin. HD-tasosta ei voida vielä puhua, mutta mitä paremmaksi 4G tai 5G-verkkoja kehitetään, sitä vähemmän antenniverkkoon liittyvät kiistat ja tekniset ongelmat koskettavat kuluttajaa.

Ylen pitäisi miettiä uudestaan koko kiistaa, eli onko asia oikeasti markkinaoikeuden ja pahimmassa tapauksessa korkeimman hallinto-oikeuden asia?

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö