Kommentti

Elina Hakola 18.12.2017 12:32

Onko sisusta Suomi-brändiksi?

Outi Järvinen
Elina Hakola on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

Tanska on onnellisuuden koti. Norja on luonnon ja ulkoilun päämaa. Suomen brändi on epämääräisempi.

Suomen ja koko Pohjoismaiden brändi on hukassa, sanoo McCannin Pohjoismaiden johtaja, Richard Bonner-Davies. Hän piti alustuksen bisnesverkosto Amchamin aamiaistilaisuudessa Suomen-vierailullaan marraskuun lopulla.

Bonner-Davies oli kerännyt esityksensä alkuun lainauksia parilta Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan ehdokkailta viime vuodelta:

”Mielestäni Bernie Sanders on hyvä kandidaatti presidentiksi… Ruotsiin. Emme halua olla Ruotsi. Haluamme olla Amerikan Yhdysvallat”, sanoi Marco Rubio, joka kisasi republikaanien ehdokkuudesta Donald Trumpin kanssa.

”Me emme ole Tanska. Olemme Amerikan Yhdysvallat… kun ajattelen kapitalismia, ajattelen kaikkia pieniä yrityksiä, joita on perustettu, koska meillä on mahdollisuus ja vapaus maassamme tehdä niin ja hankkia hyvä toimeentulo itselleen ja perheilleen”, sanoi Hillary Clinton.

Yhdysvalloissa elää edelleen vahva käsitys siitä, että Pohjoismaat ovat jotenkin sosialistisia maita, mikä automaattisesti rajoittaa yksilönvapautta. "Mistä lähtien Pohjoismaissa ei ole ollut vapautta, yrittäjähenkisyyttä tai tasavertaisia mahdollisuuksia?" kysyy puolestaan Bonner-Davies.

Pohjoismaita kyllä arvostetaan ja olemme useissa vertailuissa listojen kärkeä, kun mitataan elintasoa, onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja mahdollisuuksia edetä elämässä.

Bonner-Davies luettelee eri maiden vahvuuksia ja mielikuvia, jotka liitetään eri Pohjoismaihin. Ruotsissa on Ikea, Volvo ja H&M. Ruotsi on Pohjoismaiden vauras keskus.

Tanskassa on olutta, designia ja hygge, jonka tenhoa ei pidä väheksyä. Tanska on onnellisuuden koti.

Norjalaisilla on vuonot, luonto ja öljyä, joten maa on luonnon ja ulkoilun päämaa.

Suomen brändi on epämääräisempi. Toki meillä on Supercell, Angry Birds, matkapuhelimia ja hissejä, mutta niistä ei muodostu selkeää yhdistävää tekijää.

Tämä näkemys kummastutti minua. Eikö todella peliteollisuus tai vientituotteeksi kaavailtu koulutustasomme ole edes Pohjoismaista vastaavan mainostoimistoketjun johtajan tiedossa?

Bonner-Davies ehdottaa, että ottaisimme maabrändin veturiksi Sisun: Suomi-hengen, kestävyyden ja periksiantamattomuuden. Hänellä on kopio New York Timesin lehtijutusta tammikuun 14. päivältä vuodelta 1940. Artikkeli kertoo, että suomalainen jatkaa, kun muut ovat lopettaneet. Kuvissa on Suomen armeijan sotilaita hiihtämässä järven jäällä. Voi huokaus.

Sisu-sanaan liittyy paljon vääränlaista kansallismielisyyttä, sisäänpäin kääntyneisyyttä sekä itsetehostusta, jonka taustat eivät avaudu kenellekään ei-suomalaiselle.

Bonner-Davies pyytääkin lähestymään Sisu-ajatusta toisesta näkökulmasta. Suomella ei ole supervaltio-syndroomaa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloilla. Emme yritä tuputtaa visiotamme maailmasta muille sellaisenaan. Voimme vapaammin osallistua kehitykseen.

Suomella on kyky osallistaa koko kansa, eikä vain muutamia etuoikeutettuja, yhteisiin ponnisteluihin. Meillä on myös annettavaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Suomella on näyttöjä yhteiskunta- ja ympäristövaikuttamisesta sekä huimaa osaamista koulutuksen kehittämisestä.

Tässä on jo ideaa. Neuvot siitä, miten tuo kaikki konkretisoitaisiin tanskalaisten tuolien ja Ikean kaltaisiksi brändeiksi, olisivat tervetulleita.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö