Kommentti

Saara Koho 17.10. 11:06

Saammeko keväällä ilmastovaalit? Konkreettiset teot uupuvat puolueiden periaateohjelmista

Arttu Laitala
Saara Koho on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

Ilmastonmuutos on liian tärkeä asia jätettäväksi kuluttajien omantunnon varaan.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raporttinsa, jonka mukaan meidän on muutettava elämän­tapaamme perustavan­laatuisesti, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Hiilidioksidipäästöjen pitäisi pienentyä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöihin tulisi päästä vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii muutoksia energiankäyttöön, liikenteeseen ja ruokailuun.

Raportin jälkimainingeissa moni suomalainen on tehnyt Sitran elämäntapatestin, joka kertoo, millaisen hiilijalanjälen kukin meistä omilla teoillaan jättää.

Testiä on tehty kaikkiaan yli 400 000 kertaa, ja sen mukaan suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 7 300 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Se pitäisi vähintään puolittaa, jotta kotitaloudet tukisivat hiilineutraaliuden tavoitetta.

Testin ansio on sen konkreettisuus. Se herättää ajattelemaan oman arjen pieniä valintoja: Pitäisikö minun lobata taloyhtiötäni siirtymään kivihiiltä käyttävästä kaukolämmöstä maalampöön? Kuinka paljon lentojen päästöjen hyvittäminen maksaisi, ja olisiko siitä aitoa hyötyä? Voisinko jättää hoitoaineen laittamatta hiuksiini, jotta suihkussaoloaikani vähenisi?

Ilmastonmuutos on kuitenkin liian tärkeä asia jätettäväksi ainoastaan kuluttajien omantunnon varaan. Ihminen on usein käytökseltään mukavuudenhaluinen, saavutettuihin etuihin ripustautuva ja rutiineihinsa turvautuva.

Taloustieteen nobelistit Daniel Kahneman, Amos Tversky ja Richard Thaler ovat osoittaneet, että ajattelumme on monin tavoin vinoutunutta ja epärationaalista.

Nyt tarvitsemme uskoa tieteeseen, rotia, poliittista ohjausta ja kansainvälistä yhteistyötä.

Mitä tekevät poliitikot? Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihdoin myöntänyt, että ilmastonmuutos ei olekaan "huijaus". Suuria ilmastotekoja tai paluuta Pariisin ilmastosopimukseen Trumpilta lienee kuitenkin turha odottaa.

"Todennäköisesti muutosta on, mutta en tiedä, onko se ihmisen aiheuttamaa. Mutta tämän haluan sanoa: En halua jakaa biljoonia ja biljoonia dollareita, en halua menettää miljoonia ja miljoonia työpaikkoja", Trump sanoi CBS:n haastattelussa. Työ siis ennen ympäristöä.

Suomalaiset pääsevät ensi keväänä äänestämään eduskunta- ja EU-vaaleissa. Soisi, että kaikki puolueet ottaisivat silloin selvästi kantaa siihen, millä keinoilla ne aikovat ilmastonmuutosta torjua.

Tällä hetkellä vastausta on turha hakea puolueiden periaateohjelmista. Niistä puuttuu konkretia.

"Luonnonvarojen tuhlausta on johdonmukaisesti vähennettävä, ja niiden käytön on oltava kestävää", lukee kokoomuksen periaateohjelmassa. Joo, mutta miten?

"Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämättömyys. Teemme kestävistä valinnoista helppoja ja kannattavia", julistaa keskusta. Kiva, mutta miten?

"Solidaarisuus kantaa sukupolvien yli. Ihminen on osa luontoa, josta hänen on kannettava vastuu", lukee sosiaalidemokraattien periaateohjelmasta. Melko epämääräistä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on laskettu kuinka paljon maksaisi, että Suomessa siirryttäisiin sähkön tuottamisessa sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan.

Muutoksen hintalappu on valtava: ainakin 115 miljardia euroa nykyrahaksi laskettuna. Se on noin kaksi kertaa valtion ensi vuoden budjetin verran rahaa. Se jos mikä on politiikkaa!

Poliitikot, ajatuspajat, puolueiden strategit, viestijät ja mainostoimistot: Tässä on teille pelin paikka!

Tarvitsemme selkeitä ehdotuksia, tarttuvia sloganeita, hyvää argumentaatiota ja älyllistä rehellisyyttä. Kuka keksii parhaan ilmasto-ohjelman ja mainoskampanjan?

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö