Kommentti

Matti Kankare 16.1. 12:47

Synninpäästö suomalaisille – muut Pohjoismaat vielä passiivisempia sähkön kilpailuttamisessa

Outi Järvinen
Matti Kankare on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

Kilpailuttamisen ilosanomaa on toitotettava erityisesti nyt, kun sähköenergian tukkuhinta nousi Suomessa viime vuonna peräti yli 40 prosenttia Nordpoolin tukkusähkömarkkinoilla verrattuna vuoteen 2017, kirjoittaa Matti Kankare.

Kirjoitin jokin aika sitten, miten operaattorimaailmasta ja Netflixistä tuttu kuukausilaskutus on hieno ja yksinkertainen tapa maksaa palvelusta tietty ennakoitava euromäärä, josta hyötyvät niin kuluttaja kuin palvelua tarjoava yhtiö – myös sähkön ostossa.

Mutta tarkkana pitää olla ja sähkö kannattaa siis kilpailuttaa edelleen riippumatta siitä, onko kyse sitten kuukausihinnoittelutuotteesta, määräaikaisesta tuotteesta tai toistaiseksi voimassa olevasta sähkötuotteesta.

Hintaerot voivat edelleen olla ovat edelleen jopa kymmeniä prosentteja riippuen siitä kuinka paljon sähköä kuluttaa.

Ja suomalaiset ovat olleet todella kiitettävän tarkkoina sähkönsä hinnan suhteen.

Energiaviraston uusimman tilaston mukaan edelleen 11 prosenttia kuluttajista vaihtoi sähkön toimittajaansa kilpailutuksen seurauksena. Prosentti on viimeisen vuodet pysynyt kiitettävästi 10-12 prosentissa.

Prosentti kertoo siis vain sen, kuinka moni on vaihtanut toimittajaa. Energiaviraston teettämän selvityksen mukaan peräti 64 prosenttia kuluttajista on tehnyt uuden sähkösopimuksen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Osa on siis uuden sopimuksen myötä vaihtanut sähkön toimittajaa tai saanut ehkä vanhalta toimittajalta uuden sähkötarjouksen, kun on ollut vaihtamassa toimittajaa.

Kyselyn mukaan kuluttajista myös  65 prosenttia uskoo, että sähkösopimusta vaihtamalla voi säästää.

Suomalaiset ovat asiassa nyt huomattavasti aktiivisempia kuin muut Pohjoismaat, sillä niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa kilpailuttaminen on Energiaviraston mukaan selvästä vähäisempää.

Syynä erilaiseen aktiivisuuteen voi vain hämmästellä. Huolimatta siitä, että rajalliset siirtoyhteydet ovat aikaisempina vuosina aiheuttaneet sen, että sähkön tukkuhinta on esimerkiksi Ruotsissa ollut kymmeniä prosentteja Suomea halvempaa.

Sähkön kokonaishinnassa tämä ei ole näkynyt. Niin Ruotsissa kuin Norjassa sähkön hinta siirtoineen ja veroineen on Suomea kalliimpaa. Tanskassa ei tässä asiassa voi edes puhua, sillä juuttien maa maksaa Eurostatin mukaan tällä hetkellä EU:n kalleinta hintaa sähköstä: yli 30 senttiä kilowattitunnilta.

Kilpailuttamisen ilosanomaa on toitotettava erityisesti nyt, kun sähköenergian tukkuhinta nousi Suomessa viime vuonna peräti yli 40 prosenttia Nordpoolin tukkusähkömarkkinoilla verrattuna vuoteen 2017.

Tämä muutos näkyi sähkön kuluttajahinnoissa vasta osittain. Suurta muutosta sähkön hintatasoon ei ainakaan tällä hetkellä ole tulossa verrattuna viime vuoteen.

Parhaillaankin sähkön Suomen aluehinta heiluu tukkumarkkinoilla 55 eurossa megawattitunnilta eli 5,5 sentissä kilowattitunnilta. Jos kuluttaja tätä sähköä ostaisi spot-sopimuksella, siihen lisättäisiin vielä 24 prosentin arvonlisävero ja välittäjän ottama välityspalkkio päälle.

Sähkön hintaa ennustavat futuurit ovat nyt myös aika tapissa. Suomen aluehinnan ennustetaan pysyvän koko vuoden 50-60 eurossa megawattitunnilta. Näin kovia hintoja ennustettiin viimeksi vuosikymmenen vaihteessa.

Kaiken edellä olevan seurauksen sähkön siirron ja sähköverojen lisäksi myös sähköenergian hinta on selvässä nousussa eli tämän energian kilpailuttaminen tulee paljon entistä hyödyllisemmäksi.

Sopii toivoa, että myös sähköyhtiöt näkevät tässä taas uuden mahdollisuuden ottaa itselleen uutta markkinaosuutta sähkömarkkinoilla.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö