Kommentti

Juhana Rossi 10.1. 14:00

Toivottavasti lukutaitokampanjoiden buumi kantaa hedelmää

Juhana Rossi on Talouselämän uutispäällikkö.

Suomalaisten nuorten lukutaito – tai pikemmin joidenkin nuorten lukutaidon heikkous – huolestuttaa.

Yhä useamman nuoren lukutaidon rapautumiseen havahtui muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Kuluneen viikon alussa EK ilmoitti, että kaikki tänä vuonna 10-vuotispäiväänsä viettävät koululaiset saavat tammikuun ajan kotiinsa Aku Ankka -lehden. Tilaukset rahoittavat EK ja joukko sen jäsenyrityksiä.

”Heikkojen lukijoiden määrä on kasvussa. Myös erot poikien ja tyttöjen osaamistaidoissa kasvavat. Tytöt ovat poikia parempia kaikilla osaamistasoilla”, perusteli EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula kampanjaa.

Myös aikakauslehtikustantaja A-lehdet kertoo olevansa huolissaan nuorten heikentyvästä lukutaloudesta. Yhtiö julkisti kuluneella viikolla uuden Apu Juniori -ajankohtaislehden, jonka sisällöillä pyritään vetoamaan alakouluikäisiin nuoriin.

Mitäpä tästä nuorten lukutaidon heikentymisen herättämästä huolesta pitäisi ajatella? Yhdellä tasolla asioiden pitäisi kunnossa: esimerkiksi vajaat kolme vuotta Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa Suomi määriteltiin maailman lukutaitoisimmaksi maaksi.

Ongelma on kaiketi siinä, että hyvästä yleistilanteesta huolimatta ”heikkojen lukijoiden määrä että hajonta lukutaidossa” ovat kasvaneet, kuten opetusministeriö huolen ilmaisee.

Myös ministeriö on huolestunut. Lukutaidon vahvistamiseksi ministeriö aloitti viime syksynä Lukuliike-kampanjan, jonka tavoite on ”haastaa kaikki mukaan edistämään lukemista ja lukutaitoa”.

Sinänsä lukutaidon hajonnassa on kovin vähän mitään yllättävää. Myös monilla muilla hyvinvointia kuvaavilla mittareilla Suomi jakaantuu pääpiirteissään hyvinvoivaan enemmistöön ja väljästi määriteltynä vauhdista pudonneiden heikko-osaisten vähemmistöön.

Lukutaidon osalta tässä on jotain surullista. Suomessa on kohtuullisen hyvät alakoulut. Suomen kielellä lukutaidon oppiminen on siinä mielessä helppoa, että suomi on melko fonemaattinen kieli, eli suomen kielen kirjaimet ja äänteet vastaavat varsilla pitkälle toisiaan.

Suomessa on myös kelvollinen kirjastolaitos, ja yleinen kirjasto – kuten rokkari Keith Richards nasevasti sanoi – on instituutio, joka loistavasti vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Voisi kuvitella, että näille peruskiville rakennettu lukutaito säilyisi. Ikävä kyllä näin ei ole. Siitä kertovat EK:n Aku Ankka -vetoinen kampanja, A-lehtien uutuuslehti ja opetusministeriön pyrkimykset. Toivottavasti ne kantavat hedelmää.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö