Kommentti

Jyri Tuominen 11.7. 11:15

Tunnistaisitko punaiseksi värjättyä valkoviiniä?

Jyri Tuominen

Aistikokemusten yhdistelyssä elämys on enemmän kuin osiensa summa.

Puna- ja valkoviinin erottaminen toisistaan ei ole itsestäänselvyys edes viinimaailman asiantuntijoille. Silloinen väitöskirjatutkija Frédéric Brochet Bordeaux’n yliopistosta värjäsi valkoviiniä punaiseksi, ja antoi värjättyä valkoviiniä sekä ei-värjättyä samaa valkoviiniä maistettavaksi 54 enologian eli viinitutkimuksen opiskelijalle.

He olivat maistaneet kyseistä valkoviiniä toisessa testissä viikkoa aiemmin, ja nyt opiskelijoille annettiin tehtäväksi kuvata viinejä joko omin sanoin tai valitsemalla sopivaksi katsomiaan sanoja kuvailevasta viinisanastosta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus maistella viinejä rauhassa ja vertailla niitä keskenään, mutta he eivät tienneet, että toinen viini oli värjätty. Värjäys ei vaikuttanut viinin makuun tai tuoksuun.

Aiemmassa testissä opiskelijat olivat kuvanneet valkoisen viinin makua valtaosin valkoviiniin tyypillisesti liittyvin termein, mutta nyt he kuvailivat samaa värjättyä viiniä voittopuolisesti punaviiniin liittyvin termein. Brochet’n ryhmä teki myös muita sokkotestejä, joissa viiniä piti haistaa sokkona ja arvioida onko se puna- vai valkoviiniä. Onnistumisprosentti oli keskimäärin 70 prosentin luokkaa, vaikka koehenkilöt olivat viinialan ammattilaisia ja opiskelijoita.

Tutkimusryhmä päätyi toteamaan, että hypoteesin mukaisesti valkoviinin värjääminen punaiseksi vaikuttaa saavan ihmiset pitämään sitä punaviininä. Viinin väri on niin voimakas viesti näköaistille, että se harhauttaa ihmisten maku- ja hajuaistia. Hämäysväri heikentää tunnistettavuutta verrattuna sokkomaistamiseen tai -haistamiseen, jossa väriä ei näe ollenkaan.

Brochet’n tutkimus osoittaa, miten aistit toimivat kokonaisvaltaisesti ja yksi vaikuttaa toiseen. Maun takana on usein usean eri aistin yhteisvaikutus. Myös kuuloaisti voi vaikuttaa vahvasti siihen, miten maistamme ruokia tai juomia.

Oxfordin yliopiston Aistien välisen vuorovaikutuksen tutkimuslaboratorion professori Charles Spence kirjoittaa Turun yliopiston julkaisemassa Moniaistisessa keittokirjassa, miten viini arvioitiin tutkimustilanteessa huomattavasti nautinnollisemmaksi silloin, kun sitä maistettiin sille sopivan musiikin soidessa hiljaisuudessa maistamisen sijaan.

”Tutkimustulokset osoittavat, että osallistujat johdonmukaisesti kokivat osan mauista ja aromeista sointuvan parhaiten tiettyjen sävelten ja instrumenttien kanssa. Niinpä esimerkiksi hedelmäiset sävyt kuten aprikoosi, vadelma ja karhunvatukka liitettiin korkeisiin säveliin ja instrumenteista pianoon ja puupuhaltimiin. Sitä vastoin matalammat sävelet assosioitiin myskin, puun, tumman suklaan ja savun aromeihin”, Spence kirjoittaa.

Aistikokemusten tietoinen yhdistely tarjoaakin lähitulevaisuudessa valtavasti mahdollisuuksia elämyksien luomiseen esimerkiksi ravintoloissa, baareissa, messuilla ja maistajaisissa.

Muutama suomalainen taho sai vastikään alalta kansainvälistä tunnustusta, kun Finnairin ja Ultra Helsingin Hear The Taste -kampanja ja Kyrö Distilleryn sekä Audiodraftin Kyrö Tasting Experience ovat ehdolla International Sound Awards -kilpailussa, jonka järjestää saksalaisvetoinen äänialan toimijoiden yhdistys Audio Branding Academy.

Kyrö Tasting Experiencessä Kyrön kahdelle juomalle tehtiin omat äänikokonaisuudet tai ”soundtrackit”. Äänimaailmassa parannettiin makukokemusta ihmiselle tiedostamattomalla tasolla esimerkiksi kesäisen tuulenvireen äänellä, ja lintujen laululla ja korkeilla äänillä vahvistettiin toisen juoman makeuden tuntua. Matalilla äänillä puolestaan korostettiin toisen juoman katkeruutta, samaan aikaan kun rauhallinen melodia tasoitti katkeruutta.

Finnairin Hear The Taste puolestaan pyrkii parantamaan Finnairin lennoilla tarjoiltavan ruoan makua äänimaisemien avulla. Kiinalainen huippukokki Steven Liu huolehti ruoka-annosten suunnittelusta, ja äänimaisemassa hyödynnettiin muun muassa Lapin luontoa sekä teknologiaa. Äänimaiseman suunnittelussa oli mukana elintarvikekehityksen professori Anu Hopia, joka oli myös toimittamassa Moniaistista keittokirjaa.

Lentokoneateriointikokemuksen yksilöllistäminen vietiin projektissa niinkin pitkälle, että ateriointia varten tehtiin WeChatille minisovellus. Siinä aterioija voi ottaa kuvan ruoastaan, jonka jälkeen algoritmi tulkitsee kuvan, arvioi mistä ruoasta on kyse ja valitsee aterialle sopivan soundtrackin.

Kaikki eivät varmasti jatkossakaan halua kuvata aterioitaan, mutta aistielämysten pohdittu yhdistely on brändeille houkutteleva keino tuoda ihmisille paljon puhuttuja elämyksiä arkeen.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Yrityskaupat

22.11.2018 08:30

Orkla ostaa Kotipizzan

Norjalaisen monialayhtiö Orklan ostotarjous on 23 euroa osakkeelta.